Ford-Club Finland

Aloitetaanpa tälläinen ketju kun jousittamattoman massan minimointi on ruvennut kiinnostamaan.

8x18 ET38 Oz Ultraleggera & 235/40r18 Conti Wintercontact = 19.9kg
8x18 ET38 Oz Ultraleggera & 235/40r18 Conti SP5 = 17.3kg
8x18 ET45 Oz Formula HLT & 225/40r18 GY Excellence = 20.3kg
7,5x17 ET40 OZ Ultraleggera & 215/50r17 Conti SP3 = 17kg
7x16 ET48 Brock RC14 & Michelin X-Ice North 205/60r16 = 17.4kg
7x16 ET50 Ford Focus/C-Max Titanium & 215/55r16 Michelin Primacy HP = 18.9kg

Painoselvitys on merkityksetön (?), jos jokainen laittelee omiaan - eli renkaiden ja vanteiden koot (ja materiaalit) vaihtelevat.

Esimerkkinä: OZ Ultraleggera 7,5 x 17 + Continental SportContact 3 215/50ZR17- rengas = 17 kg

Yleispätevänä tietona on faktaa, että esimerkiksi kevyimpiä vakioautoihinkin sopivia vanteita löytyy OZ:n valikoimasta tyyppeinä Ultraleggera ja Superleggera. On olemassa vieläkin kevyempiä OZ'eja, mutta hinta karkaa jo todella kalliiksi.

Continentalin renkaat ovat selvästi kevyempiä kuin esimerkiksi Nokian-renkaat. Joku Pirellin malli saattaa olla vieläkin kevyempi.

Pienempi hitausmomentti (erit.kiertoliikkeessä) ja pienempi jousittamaton massa (joustoliikkeissä) parantavat suorituskykyä, ajo-ominaisuuksia ja mukavuutta. Ja bonuksena alustan osien ( akselistot, nivelet, laakerit, vaimentimet,...) kestoikä kasvaa.

Joo renkaiden ja vanteiden koot vaihtelevat kyllä mutta jotain osviittaa tästä saa, Itselle oli ylläri kun Formula HLT oli painavampi kuin Ultraleggera vaikka onkin HLT ja täten ohuemmalla materiaalipaksuudella kuin ultra.

Eli jokainen vaan omiaan niin ainakin minä saan irti jotain ja teen siitä omat johtopäätökseni, todennäköisesti muutkin jos asia kiinnostaa.

Jos autolla meinaa ajaa niin omastamielestä parempi olis tuijottaa siihen mikä rengas kestää hyvin siinä omassa autossa,kisakilpurit onkin sitte eriasia kun painoja minimoidaan JA sitten vielä päälle pyörien suuntaus...

Tessu kirjoitti:Jos autolla meinaa ajaa niin omastamielestä parempi olis tuijottaa siihen mikä rengas kestää hyvin siinä omassa autossa,kisakilpurit onkin sitte eriasia kun painoja minimoidaan JA sitten vielä päälle pyörien suuntaus...

Voihan sitä tuijottaa vaikka omaa napaansa. Kyllä kevyellä pyörällä parannetaan sitä renkaankin kestävyyttä, mutta suuremmat säästöt tulevat kestävämpinä nivelinä, laakereina, iskunvaimentimina (= heilahduksenvaimentimina), jarruina ja pienentyneinä polttoainekuluina. Ja ajonautinto /-mukavuushan tässä on se emotionaalisesti saavutettavin etu - unohtamatta parantuneita ajo-ominaisuuksia.

Polttoaineenkulutukseen ja iskareiden kestoon marginaalinen vaikutus. Ei tosin edes mitattavissa oleva vaikutus.
Vakioautossa ei kenenkään perse tunne pyörien painoeroja. Kilpa-autoilussa kun haetaan niitä viimeisiä kymmenyksiä ja sadasosia painonsäästön voin ymmärtää.

jyha kirjoitti:Polttoaineenkulutukseen ja iskareiden kestoon marginaalinen vaikutus. Ei tosin edes mitattavissa oleva vaikutus.
Vakioautossa ei kenenkään persikka tunne pyörien painoeroja. Kilpa-autoilussa kun haetaan niitä viimeisiä kymmenyksiä ja sadasosia painonsäästön voin ymmärtää.

Tulee mieleeni isäukon sanonta: "Ootteko kuulleet, että kuuro on kuullut, että sokea on nähnyt suden?"
Hitausmomentin ja jousittamattoman massan huomattavalla pienemisellä on tuntoaistilla ( sillä persikalla? ) havaittava vaikutus. Ja on selvästi mitattavissakin oleva.
Kun henkilöauton pyörä on esim. 4 kg:aa alkuperäistä kevyempi, niin pyörän liikkeet havaitsee helposti kevyempinä ja vähemmän kolahtelevina; jos ei huomaa, niin sitten ei tajua muitakaan asioita. Samaten kiihdytyksissä ja jarrutuksissa on helppo havaita auton nopeampi ja kevyempi reagointi näillä kevyemmillä pyörillä. Homma on puhdasta fysiikkaa.
Kilpa-autossa ( esim. rata-auto ) sen sijaan on vaikeampi tehdä ko.vertailuhavaintoja, koska auto on jo muutenkin rakennettu/muutettu täysin erilaiseksi - useimmiten ei ole olemassakaan relevanttia verrokkia. Parhaat kilpa-autotkin tehdään fysiikan lainalaisuuksia noudattaen.

jyha kirjoitti:Polttoaineenkulutukseen ja iskareiden kestoon marginaalinen vaikutus. Ei tosin edes mitattavissa oleva vaikutus.

Focukseen kun laitoin 15" peltivanteiden ja 195-60 kesärenkaiden tilalle 17" aluvanteet 205-45 rengastuksella niin ISO 9001 standardin täyttävällä persdynolla mitattuna kiihtyvyys heikkeni ja polttoaineen kulutus kasvoi aseamman desin satasella.

tuomaz kirjoitti: Focukseen kun laitoin 15" peltivanteiden ja 195-60 kesärenkaiden tilalle 17" aluvanteet 205-45 rengastuksella niin ISO 9001 standardin täyttävällä persdynolla mitattuna kiihtyvyys heikkeni ja polttoaineen kulutus kasvoi aseamman desin satasella.

Juuri näinhän tässä käy kun pyörät kasvavat kooltaan ja painoltaan ( massaltaan ). Fysiikkaa: kun hitausmomentti kasvaa, niin vastus (pyörän kiertymisen suhteen) suurenee - ja tästä seuraa tuo tuomaz'en kertoma kiihtyvyyden heikkeneminen ja kulutuksen kasvaminen.
Tässä on tekijä, joka on aina läsnä kun autolla ajaa -> johtopäätös yksinkertaistettuna: pyörän ( vanne + rengas ) keveydellä on todellista merkitystä!

Joo ja ensin ne nuoret ostaa kalliit vanteet joihin pyörät ja sitten on kummiskin kulmat persiillään ja pyörät kuluu silmissä tai muuten vaan hinkkaa ja hankaa kiinni jokapaikkoihin,silläkin menetetyllä summalla saa bensaa tai dieseliä JO aikmonta litraa,että kumpikohan se tosiaankin tavallisella jätkällä kannattaa??
Monesti on semmosta hiuksenhienoa halkomista kun säästöä haetaan ja ulkonäköseikatkin hävii kun alkaa ittelle sitä ikää ja perhettä tulee,ei paljoo tuninkit kiinnosta heh!

Tessu kirjoitti:Joo ja ensin ne nuoret ostaa kalliit vanteet joihin pyörät ja sitten on kummiskin kulmat persiillään ja pyörät kuluu silmissä tai muuten vaan hinkkaa ja hankaa kiinni jokapaikkoihin,silläkin menetetyllä summalla saa bensaa tai dieseliä JO aikmonta litraa,että kumpikohan se tosiaankin tavallisella jätkällä kannattaa??
Monesti on semmosta hiuksenhienoa halkomista kun säästöä haetaan ja ulkonäköseikatkin hävii kun alkaa ittelle sitä ikää ja perhettä tulee,ei paljoo tuninkit kiinnosta heh!

Pyörä = vanne + rengas ( se "kumi" ). Ja jossittelut ovat jokaisen oma asia. Ja "hinkkaa ja hankaa" on sitten ihan hölmöläisten "tuninkia", koska auton pyörän on oltava ulkohalkaisijaltaan ja sivusiirtymältään ( OFFSET/ET ) - vaikka vannekoko kasvaisikin - sellainen, että pyörä sopii pyörimään ja nopeusmittari näyttää riittävän oikein ( ei liian vähän! ).
Kaikella hölmöilyllä on hintansa - toisilla vielä enemmänkin; siksi kannattaa ottaa asioista selvää ja tehdä asiat oikein.

Ei kai JF oikeasti kehota vaihtamaan ALKUPERÄISIÄ pyöriä joihinkin tarvikemalleihin? JF:n mielestä kaikenlainen auton alkuperäisten osien muuttaminenhan on vähintäänkin kiellettyä ja vaatii kaikissa tapauksissa ainakin katsastusviranomaisten hyväksynnän ja tietenkin merkinnän rekisteriotteeseen ja siltikin sen laillisuus ja turvallisuus on vähintäänkin kyseenalaista koska ALKUPERÄISIÄ autonvalmistajan suunnittelemia osia tai osakokonaisuuksia on menty itse muuttelemaan ilman tarvittavia lujuuslaskelmia. Miten voit varmistua siitä, että pyörien ns. laihduttamisessa auto on vähintäänkin yhtä turvallinen kuin millaiseksi autonvalmistaja on sen suunnitellut? Entä miten kuvittelet auton alustan toimivan jos pyörän paino muuttuu radikaalisti kevyemmäksi verrattuna ALKUPERÄISEN pyörän painoon? Kyseinen toimenpidehän vaatii muutoskatsastuksen koska myös auton kokonaismassa muuttuu pyörien keventyessä jolloin myös kantavuus muuttuu ja ilman muutoskatsastustahan auto ei ole tieliikennekelpoinen ja varmasti myös todella vaarallinen. Jatketaanko JF vai annetaanko muiden kerätä ihan rauhassa taulukkoa eri vanne-rengasyhdistelmien painoista?

Ihan ok en tahdo kiistellä mistään,mutta kun noita nuorisoautoja näkee päivitäin ja IHAN lähituttavilla niin saa välillä sanoo että ei pojat ei pojat,mutta kaikki pitää kokeilla nuorena heeh!
Keskustelu jatkukoon siitä mistä pitääkin...

Hannu kirjoitti:Ei kai JF oikeasti kehota vaihtamaan ALKUPERÄISIÄ pyöriä joihinkin tarvikemalleihin? JF:n mielestä kaikenlainen auton alkuperäisten osien muuttaminenhan on vähintäänkin kiellettyä ja vaatii kaikissa tapauksissa ainakin katsastusviranomaisten hyväksynnän ja tietenkin merkinnän rekisteriotteeseen ja siltikin sen laillisuus ja turvallisuus on vähintäänkin kyseenalaista koska ALKUPERÄISIÄ autonvalmistajan suunnittelemia osia tai osakokonaisuuksia on menty itse muuttelemaan ilman tarvittavia lujuuslaskelmia. Miten voit varmistua siitä, että pyörien ns. laihduttamisessa auto on vähintäänkin yhtä turvallinen kuin millaiseksi autonvalmistaja on sen suunnitellut? Entä miten kuvittelet auton alustan toimivan jos pyörän paino muuttuu radikaalisti kevyemmäksi verrattuna ALKUPERÄISEN pyörän painoon? Kyseinen toimenpidehän vaatii muutoskatsastuksen koska myös auton kokonaismassa muuttuu pyörien keventyessä jolloin myös kantavuus muuttuu ja ilman muutoskatsastustahan auto ei ole tieliikennekelpoinen ja varmasti myös todella vaarallinen. Jatketaanko JF vai annetaanko muiden kerätä ihan rauhassa taulukkoa eri vanne-rengasyhdistelmien painoista?

Tähän holtiton repeäminen ja mielestäni oiva piikki...

Tuosta alustan osien kestämisestä sen verran, ettei palloniveltä paljoa kiinnosta pyörän paino kun on koko auton massa kuskattavana.

Aiheellista ja osuvaa kommentointia edellä. Päästäiskö tässä topikissa nyt kinaamisen sijaan Oulun miehen varsin mielenkiintoiseen aiheen aloitukseen. Laittakaa niitä rengas-vanne-yhdistelmien (siis pyörien) painoja tänne. Muuten menen vajaan, punnitsen mun made-in-india Mondeo-S-vanteet ja kitkarenkaat ja laitan tänne jotain tietoa vailla teknillistä ymmärtämystä.

Päivittelen tähän jotain mitä vannepainoista muistan:
Nykyiset OZ Vela 2 18x8 11,1kg ja 18x9 11,7kg joten äkkiseltään nuo omat 18x8.5 ois 11,4kg (taulukkoarvoja netin syövereistä)
Mondeossa edellisen kesän pyörineet Focuksen Y-puolaiset vanteet 18x7.5 painoi 14,7kg
Volvo Tethys 17x7.5 tais jonkun listan mukaan painaa 13kg tietämillä.
Todella painavat oli nuo Volvon Librat, tais olla lähemmäs 14kg vaikka koko 16x6.5

Täytynee joku päivä mennä varastoon vaa'an kanssa, siellä ois punnitavaa jonniverra, kaik myös myynnissäkin..

Tähän aiheeseen olisi mukava paneutua enemmän, mutta kun aina ei ole vaakaa tarjolla kun käsitellään renkaita. Yllättävän kevyiltä tuntui (ISO 9003 rannedynon mukaan) Granadan RS alut 6x14 joiden päällä 185/70x14 Good Year GT kakkoset. Noita tuli nosteltua, kun pojan kanssa ilmattiin '76 Granadan takajarruja. Äkkiseltään omat 7,5x18 Ronalit 215/40x18 Falkeneilla tuntuivat tuplasti painavammilta. Tinastako nuo on tehty?

Meinaan, että onko kehityksen suunta oikea, kun nykyiset rengasvanneyhdistelmät painaa melkein 20 kg/kpl. Nuo vanhemmat vaikutti paljon järkevämmiltä. Ei ihme, että puslamörkö kummittelee autossa jos toisessa. Jollain 70-lukuisella ei tarvi puslista murehtia, kun jousittamattomat massat on pienempiä ja puslia vähemmän.

Oliko OT? Hankin poikien hallille vaa'an, niin päästään takas aiheeseen.

Tuli hommattua toinen kierros Ultaleggeraa, nyt antrasiittinä ja ei paha paino Contin kesärenkaalla.

Jos tuo Jonnyn 17" paino on tarkka niin SP5 on kevyempi kuin SP3