Ford-Club Finland

Vielä eilen toimi hienosti, kuten on aina toiminut.

Kuin kirous olisi laskeutunut yllemme. Olin varannut ajan katsastukseen tälle aamulle.
Aamulla autoa startatessani panin merkille kummallisen putputuksen pakoputkesta, kun harjasin lumia pois.

Ajattelin, ett menee ohi kun liikkeelle päässee. Ei mennyt, tuli tunne, että nyt tää kiesi käy vain 3 pytyllä. Tärisi aika lailla, mutta noin 4000 kierroksessa käynti tasaantui ja kiekaisi liikkeelle oikeen hyvin. Mutta alle 4000 kiekan nyki, tärisi. Nopeasti tarkistin, että tulpanjohdot yms. on kiini, paljon enempää en osaa näissä asioissa. Oli ne, ja miten ne yhdessä yössä olisi hajonneet?

Arvelin, että päästömittaus menee kyllä nyt pieleen, ja menihän se. Tyhjäkäynti hc 670
Kaikki muut päästöarvot normaalit.

Mitä ihmettä on yhden yön aikana tapahtunut? Sää vaihtu pakkasesta plussalle, voiko vaikuttaa asiaan? Kun vikaa ei ole ollut, miten voi tulla yhdessä yössä. Mitään ennakko-oireita ei.

Moottori toiminut muuten moitteetta. Joskus hieman kesäisin nykinyt kun ilmastointi päällä, muuten ei ikinä. Ei syö oljyä, ilmanputsari ja tulpat vaihdettu vähän aikaa sitten.

Ymmärrykseni mukaan kone käy nyt tyhjäkäynnillä rikkaalla. Et varmasti osaa sanoa, toimiiko kaikilla pytyillä, kierroksilla kyllä käy.

Takaisin masentuneena ajelessa löin 90 kmh vauhdissa vitosta. Kiihtyvyys lakkasi, ja auto alko loikkii kuin kenguru. Peläsin jo tienvarteen jäämistä. Kepitin pinempää ja matka sujui. Liikennevaloissa sitten mentiin kengurubensalla.

Oi auttakaa viisaat!

venttiilivikahan siinä varmasti on, puristuspainemittauksella varmistuu...

pvdriver kirjoitti:venttiilivikahan siinä varmasti on, puristuspainemittauksella varmistuu...

Mielenkiintoinen diagnoosi. Mitäköhän tällä hait takaa?

Itse lähtisin ratkomaan asiaa varmistamalla, että se oikeasti käy kaikilla aina, palaminen on hyvää ja seos tasalaatuista. Eli ekan tarkistaisin tulpat ja uusisin jos tarvetta, johdotkin rupee olemaan kehnot jos ovat orkkiskamaa ja onhan siellä vielä se puolakin. Uudet tulpat on kohtuu halvat, eikä se johtosarjakaan paljoa maksa. Ne kun vaihtaa ja kokeilee uusiks ja ruvetaan sen jälkeen miettimään puolaa.

Asiahan on jo varmistettu, palaminen ei ole hyvää eikä tasalaatuista, kannattaa lukea aloittajan viesti ajatuksella loppuun asti.

Puristuspainemittari maksaa reilun kympin jos ei vielä sellaista omista. On järjetöntä alkaa sytytyspuolen osia uusimaan summassa, olivat ne kuinka vanhoja tahansa, jos ei ole varmuutta moottorin mekaanisesta kunnosta. Ennenkin on nähty venttiilivikaisia autoja, jostain syystä niissä on ollut juuri samat oireet... On myös ennenkin nähty niitä kotinikkareita jotka yrittävät venttiilivikaa uusilla tulpilla ja johdoilla (ja puolalla) saada kuntoon. Mun mielestä vaan aika mielenkiintoinen tapa lähteä tällaista käyntivikaa selvittämään, toki paikallinen varaosamyyjä tuskin pitää pahana...


Mutta jos haluat jatkaa guru mösjöön esittelemällä linjalla, kannattaisi tiedustella häneltä seuraavaksi:

-millä tavalla hän tarkastaa tulpat, ja mistä tunnistaa uusimisen tarpeen?

-mistä tunnistaa kehnot tulpanjohdot, muusta kun jos ne ovat orkkiskamaa (motorcraft-leimat?)

mösjöö kirjoitti: ... ja ruvetaan sen jälkeen miettimään puolaa.

Puola ongelmaahan Fordeissa on esiintynyt.
Äkillinen vika viittaa enemmän polttoaine/sytytys- kuin mekaaniseen oireeseen.

Vikakoodien luettaminen voisi auttaa - onnistuuko noista Mondeoista - saman ikäinen Focus niitä ainakin tukee.

Puristuspaine ja ohivuotomittauksilla saadaan suhteellisen helposti selville moottorin mekaaninen kunto. Tulppien tarkistamisella tarkoitin lähinnä tulpat pois ja vertailla muihin ja vaihtotarpeen kartoittamista huolto-ohjelmasta. Mikäli tulppa on turhan nokeentunut ja/tai kipinä ei näytä olleen hyvä tiedetään ainakin mikä sylinteri on kyseessä. Suutinvikaakin voidaan uumoilla jos puhtaannäköinen tulppa tulee vastaan. Suutinvikaa epäiltäessä tarvitaanki jo oskilloskooppia.

Jos puristuspaineita ei ole tai ovat vähäiset niin eihän palaminen ko. sylinterissä ole koskaan hyvää - kierrosnopeudesta huolimatta. Jos siis huono syttyminen olisi puristuspaineden puutteesta johtuva. Venttiilivika/-vaurio tai mekaaninen vika on toki mahdollinen, mutta puristuspainemittaus ei yksin ongelmakohtaa välttämättä paljasta.

Johdoista: Ajomäärästä riippuen tulpat on vaihdettu kahteen-kolmeen kertaan, mutta johtoja ei varmaan ikinä. Varsin dramaattinen vaikutus kun 14-vuotta vanhat johdot vaihdetaan uusiin.

Kannattaa tutustua sellaisiin käsitteisiin kuin "dynaaminen puristuspaine", sekä "massan hitaus..." nämä kaksi asiaa selittävät sen, miksi venttiilivika aiheuttaa juuri mainitut oireet. Edellinen zetec jonka palaneen venttiilin vuoksi purin jäi juuri tyhjäkäyntipäästöistä kiinni mittauksessa. Kierroksilla maantieajossa auto toimi normaalisti, tyhjäkäynnillä kävi kolmella.

Zetecin kiusana on ollu kannen öljynpaineen alennin, taikka vanhemmissa se on vain tulppa jossa on pieni reikä. Se ei aina päästä painetta tarpeeksi pois ja jättää hydraulit kantamaan jolloin venttiili palaa.
Toinen vika on ollu tulpanjohdot. Tulppien kyljestä näet onko niihin palanu mustia jälkiä ohilyönneistä, jos on niin uusi tulpat ja tulpanjohdot.
Jos ei niin puristuspaine mittaus, sellainen halppis mittari riittää mainiosti. Puolasta piuha irti mittauksen ajaksi.
Jos yksi pytty ei erotu muista niin sitten jatkuu jollain muulla.

Ja vielä lisäyksenä että autolla ei kannata paljoa ajella tuos kunnos, tai poltat katalysaattorin.

Suhteellisen tuttuja ovat käsitteet dynaaminen ja staattinen puristussuhde, muttei kumpainenkaan ole puristuspaineen kohdalla tullut vastaan. En myöskään aivan ymmärrä miten massan hitaus nyt tähän liittyy?

Sinulla on näyttävästi paljolti sanottavaa aiheesta, joten älä ole vaatimaton, vaan jaa viisautesi hieman laajemminkin kuin vain heittelemällä termejä ilmaan ja spekuloimalla selittämättä itseäsi sen enempää.

Nyt menee mystiseksi. Vitutuksen vuoksi auto seisoi parkissa yhden päivän. Äsken sitten lähdin sillä lidlistä hakemaan nobelaneria ja pizzaa. Ja mitä hittoa, moottori kerhräsi kuin kissa. Ei merkkiäkään pätkimisestä tahi nykimisestä Käynti oli normaalin tasaista ja veto hyvää ja vahvaa. Jos olisi venttiilivika, eikö sillon söisi öljyä? Tämä ei vie käytännössä yhtään.

Pursitukset kerkesin mittaamaan, ne oli bilteman halvimman mittarin mukaan ihan jees.

Uudet tulpanpiuhat ostin, ne wanhat tosiaan oli orginaalit vielä, mutta en ole niitä uusia vielä laittanut. Tietysti jäytää, että mistä tuo vika nyt johtui. Sää tosiaan vaihtui juuri silloin nopeasti pakkasesta plussalle. Silloinhan taloissakin putket jäätyy

Lisäkysymyksenä helpompi pala. Alatukivarren pallonivel välyksellinen. Taitoni rajat menee jossain koiranluun / jarrupalojen vaihdossa. Tarkoittaako tuo nyt sitä, että koko tukivarsi pitää vaihtaa vaiko vaan nivel? Eikös se nivel ole niitattu kiini tukivarteen?

Korjausoppaassa peloiteltiin, että vasemman puolen tukivarren vaihtoa varten koko moottoria pitää nostaa, kun pultti on niin pahassa paikassa

Hintaahan noilla osilla ei paljon ole, koko tukivarren hinta nivelineen 60 ekee. (motonet ja vahvistettu laatu ) Eli kannattaako suosiolla vaihtaa koko helahoito? Silloin toki auto lähtee korjaamoon, en ala moottoria nostelemaan. Pitääkö pyöränkulmat tarkistaa vaihdon jälkeen?

Kiitos jos joku vaivautuu vastamaan taas Ei viitsisi vielä Fordia viedä paalaamoon, on kuitenkin toiminut hyvin, koria kerran vähän hitsattu, mutta moottori hyrrännyt mainiosti, 350 000 mittarissa. Tien päälle ei ole jättänyt kuin kerran, vaihdekeppi irtosi, korjaus taisi maksaa kossupullon verran. Eli halpoja kilometrejä, myyntiarvoahan tuolla ei juurikaan liene enää.

Jatkossakin pysyttelen Fordissa, kun tuosta aika jättää

Kyllä täällä on jo selitetty kaikki tarpeellinen vian selvityksessä alkuun pääsyyn, toivottavasti aloittaja myös käyttää annettua viisautta hyväksi. Välillä ei vaan todellakaan jaksa jakaa helmiä sioille.

Hyviä pointteja emaxilta, oli mahdollisen venttiilipalon sitten aiheuttanut tukkeutunut ylipaineventtiili (tai -virtauskanava) jättämällä yhden tai useamman venttiilin kantamaan, tai sitten esimerkiksi pakokanavasta irronnut karstakökkäre joka liiskaantuessaan venttiilin istukkapinnan väliin tuottaa venttiiliin niinsanotun "kuuman kohdan" estäessään lämmönjohtumisen tasaisesti venttiililautasesta istukkarenkaan kautta kanteen, on lopputulos ja korjaustarve sama.


Hyvä että olet jo tutustunut dynaamiseen ja staattiseen puristussuhteeseen ja ymmärrät niiden erot. Dynaamiseen ja staattiseen puristuspaineeseen pääset sisään lisäämällä edellämainittuihin moottoriin imettävän ilmamassan ja sen käyttäytymisen moottorissa.

Otetaan yksinkertainen esimerkki: Ota tavallinen polkupyörän pumppu. Peitä suutinaukko kevyesti peukalolla ja paina pumppu hitaasti läjään. Ilma pääsee virtaamaan hitaasti peukalon ja suuttimen välistä. Peitä suutinaukko samalla tavalla, mutta paina pumppu nopeasti kasaan, tunnet huomattavasti suuremman vastuksen, koska ilma ei mahdu virtaamaan pois riittävän nopeasti.

Tästä syystä, kun mittaat puristuspaineet moottorista käynnistinmoottorilla pyörittämällä kaasuläppä auki, (n. 300rpm), viallinen sylinteri ei tuota lähes ollenkaan puristuspainetta (viimeksi mittaamani n.3bar). Ei siis todellakaan riitä polttoaineen syttymiseen. Kuitenkin kun kierroksia moottorissa on lähes kymmenen kertaa enemmän, siis ajotilanteessa maantiellä, painetta (ja siis palamiskelpoista seosta) on huomattavasti enemmän. Ilmaa kerkeää "karkaamaan" niin vähän että moottori käy lähes normaalisti kaikilla sylintereillä.


Vielä yksi lähes off-topiciksi luokiteltava näppitieto:

Moottorien virittäjät tämän jo tietävätkin, vaihdettaessa nokka-akseli pidemmillä aukioloajoilla olevaan "racenokkaan", starttimoottorin aikaansaamalla kierrosnopeudella puristuspaineet putoavat verrattaessa vakionokan tuottamiin paineisiin. Kuitenkin suurilla kierroksilla imutahdin aikana ilmamassa saadaan nopeaan liikkeeseen kohti sylinteriä. Mäntä kerkeää imutahdin jälkeen puristustahdin alkaessa jo kääntymään ylöspäin, kun ilmamassa yhä massan hitauden vuoksi jatkaa pakkautumistaan sylinteriin. Imuventtiili sulkeutuu vasta kun mäntä on noussut useita millejä alakuolokohdasta ylöspäin ja yllätysyllätys, tällöin onkin sylinterissä huomattavasti enemmän palamiskelpoista seosta kuin pienellä kierrosnopeudella.

En ymmärtänyt mitään

Jos venttiili kantaa tahi vuotaa, sillon mielestäni auto pukkaa jo sinistä savua ja öljy maistuu. Nyt ei ole niin.

Puristuspaineet tosiaan mitattiin vain startilla pyörittämällä. Mutta kuten aloituksesta ilmenee, kaikki muut arvot oli ok, paitsi tyhjäkäynti HC

Nyt se käy kauniisti, ja luultavasti menisi mittauksesta läpi.


Jaa, mutta puutun yhteen asiaan


""Otetaan yksinkertainen esimerkki: Ota tavallinen polkupyörän pumppu. Peitä suutinaukko kevyesti peukalolla ja paina pumppu hitaasti läjään. Ilma pääsee virtaamaan hitaasti peukalon ja suuttimen välistä. Peitä suutinaukko samalla tavalla, mutta paina pumppu nopeasti kasaan, tunnet huomattavasti suuremman vastuksen, koska ilma ei mahdu virtaamaan pois riittävän nopeasti."""

Harrastan pyöräilyä, ja kumoan tämän väitteen. Falskaava pumppu ei ole "tavallinen". Se on rikkinäinen pumppu. Peukalolla ei pysty painetta pitämään pumpun sisällä, koska kukaan ei jaksa sitä peukkua siinä niin kauan pitää. Tietys, jos haluaa tuntikaupalla painaa toisella kädellä pumppua ja toisella ilman poistumisreittiä, niin onnea vaan Vähän sama kun pidättelis loputtomiin pierua Nopealla painalluksella tilanne on täysin sama, kun oletetaan, että molemmissa tapauksissa paine on sama. Nopeassa paineennousussa toki tuntemus on eri, mutta lopputulos täysin sama. Ilma pysyy pumpun sisällä.

Jos tämä minun zetekki ohipuhaltaisi kovilla kierroksilla, se näkyisi myös oljyn hävikkinä. Vaihdan mömmot 10 000 välein, ja siinä ajassa ei häviä niin paljon, että öljytikussa näkyisi muutosta.

Keskustelu on saavuttanut eeppiset mittasuhteet , mutta hyvä kun koneen mekaaninen kunto oli ok.

Venttiilivian diagnoosi olisi kuulostanut kyllä ihan sopivalta sekin.
Mutta, vm 99 Mondeossa on zetec-r, jossa on mekaaniset nostajat, eli tuota hydr. nostajien paineongelmaa ei ainakaan voi esiintyä. (Aihetta sivuten, ongelma ei muuten ole mitenkään Zeta-zeteceille ominainen, vaan olen nähnyt tuota samaa ainakin pösön EW20-koneessa ja Audin 20V R4-koneessa, kun kone sammutetaan heti kylmän käynnistämisen jälkeen ja laitetaan uudestaan käyntiin, osa sylintereistä on ilman puristuksia hetken.)
Se karstan irtoaminen olisi silti tietysti mahdollista.

Kosteus voi tiivistyä esim. niiden tulpanjohtojen pinnalle tai puolaan, jolloin jännite niihin tulleista läpilyöntikohdista hyppää esim venttiilikoppaan eikä tulpan kärkiväliin. Lisäksi kostea ilma on huomattavasti huonompi sähkön eriste kuin kuiva ilma.

Näille koneille tyypillisenä ongelmien aiheuttajana syttypuolella on erikoisen suuri jännite (50kV). Tämä yhdessä 1,3mm tulppien kärkivälin kanssa rasittaa johtoja ja puolaa. Huom. kipinä hyppää kuivassa ilmassa 1kV/1mm. Tulppa kuluu käytössä->johdot pilalle.

Kuten arvelinkin, helmiä sioille oli tämäkin... Keskustelu on ollut täyttä rautaista asiaa aina aloittajan viimeisimpään viestiin asti, jos sitä ei oteta lukuun on tässä mainio tietopaketti kuitenkin kyseisen oireen kanssa tulevaisuudessa painiville ja siksi toivon ketjun säilyvän foorumin kätköissä. Toivottavasti myös mösjöö sai vastaukset kysymyksiinsä.

Kun autotekniikan tietämys on tuota tasoa on varmasti parempikin että vika korjaantui "itsestään"... Falskaavat pumput ja pierun pidättelyt... Siksi neuvon myös lukemaan ja sisäistämään ajatuksella tarjolla olevan tiedon. Jos haluat jatkaa opiskelua, kannattaa ensin selvittää ottomoottorin toimintaperiaatteet, venttiilivuodon ja ohipuhalluksen erot sekä suurentuneen öljynkulutuksen mahdolliset syyt, etenkin kuinka öljyn on mahdollista päästä palotilaan. Koko ikä on aikaa oppia uutta jos vain tahtoa löytyy. 8)

galdur kirjoitti: Lisäkysymyksenä helpompi pala. Alatukivarren pallonivel välyksellinen. Taitoni rajat menee jossain koiranluun / jarrupalojen vaihdossa. Tarkoittaako tuo nyt sitä, että koko tukivarsi pitää vaihtaa vaiko vaan nivel? Eikös se nivel ole niitattu kiini tukivarteen?

Korjausoppaassa peloiteltiin, että vasemman puolen tukivarren vaihtoa varten koko moottoria pitää nostaa, kun pultti on niin pahassa paikassa

Ei välttämättä tarvii ottaa tukivartta irti jos saat auton etupään nostettua tarpeeksi korkeelle. Helpolla pääsee kun alapallon irrottaa, panttaa tolppaa pois edestä ja laikalla ajaa alapallon niitit puhki. Uuden alapallon mukana tulee pultit. Varmista vielä onko se niitattu, voihan olla, että sen on joku jo joskus vaihtanut.

Jos koko tukivarren haluaa/joutuu vaihtamaan niin se etumainen pultti, joka on laatikon alla ei tule pois välistä ellet laske apurunkoa/nosta laatikkoa tai jotain. Jos se alatukivarsi on vaihdettu niin saattaa olla myös, että se pultin asennussuunta on vaihdettu, joten sen saa alakautta pois. Epävirallinen ratkaisu tapauksessa jossa pultti on edelleen oikein päin (ylhäältä alas) olisi nostaa sitä sen verran kun se mahtuu tulemaan ja poikkaista. Sitten asennus uudella pultilla.

Puolan voisi toki tarkistaa ettei siinä ole halkeamaa, vetää siitä kosteutta ja temppuilee satunnaisesti. Yleensä halkeama on puolan pohjassa. Useampia puolia olen moisen vian takia uusinut, merkistä riippumatta.

Jos venttiili pääsee palamaan niin ei se itsestään enää korjaannu ja se käy kokoajan vajaalla.

Perusasiat ensin.

poikkeus vahvistaa säännön:) Mulla oli 8 venttiilisessä kannessa pakoventtiili palanut. Lämpimänä lähti aina käymään neljällä ja teki sitä pari kuukautta, kunnes kerran moottoritiellä kiihdytyksessä lopullisesti putosi kolmelle käymään.

Ihan hyvin tuotu esille eri mahdollisuuksia tässä ketjussa.

Jep, totta tuokin. Mutta helpoimmat kohteet ensin ja sitten syvemmälle.

Eeppinen tarina jatkuu.

Pahoittelen fillarinpumppu episodia. Olin juonut Nobelaneria.

Tukivarsiasia tuli selväksi, että kiitosta vaan!

Eilen kone siis kävi kauniisti. Tänään taas ei. Eli näyttää toimivan pakkasella tahi selkeällä +kelillä. Mutta 0 kelit aiheuttaa ilmeisesti ongelmia. Kokeillaan nyt noita johtoja vaihdella uusiin.

Kun antaa jengaa, koneen käynti tasaantuu. Se suorastaan nykäisee menemään noin 3000 kierroksella. Tyhjäkäynti oli tänään tasaista, ja jos oikeen hitaasti painoi kaasua, ei rykimistä ilmennyt. Nopea polkaisu taas saa aikaa ihmeellistä räpätystyä ja tärinää.

Maalaisjärjellä ajatellen tällainen kyllä viittaisi sähköongelmiin, tahi ruuan saannissa olevaan ongelmaan. Ja kyllä, vaikka kone kävikin nätisti tyhjäkäyntiä, oli pakokaasuissa erikoinen ödööri. Ei sillä, että tapanani olisi niitä noin enemmän haistella.

Mutta eteenpäin, olen kyllä ajatuksella lukenut neuvonne. Jos haluaa vain vittuilla, miksi nähdä vaivaa?

Huomenna siis vaihtuu johdot, ne jotka menee tulppiin. Eeppinen tarina jatkuu siis.

Pääasia on, että asiat selviää, tuskin nämä sivut nyt ylikuormittuu pienestä off-topiikista
Ja jos autoista tietäisi kaiken, niin eihän neuvojen kysymisellekään olisi silloin tarvetta! Kyllä vanhoilla Fordeilla ajaminen vaatii välillä tukea tutulta ja turvalliselta Ford-Clubin foorumilta, vaikka olisi kuinka kokenut sepittäjä.

Liian iso polttoaineen paine/rikkinäinen säädin voisi aiheuttaa huonon tyhjäkäynnin ja paremmin toimimisen isoilla kierroksilla. Silti kuulostaa tällä hetkellä enemmän sähköpuolen ongelmalta.
Puola/johdot on siitä ongelmalliset, että noita läpilyöntien aiheuttamia tuhoja on hankala selvittää mittaamalla. Onko muuten noin, että rikkinäisissä puolissa on usein näkyviä halkeamia?

Ja sitten: yksi hyvä keino johtojen ym. läpilyönnin selvittämiseen, on pimeässä seurata mahdollista kipinöintiä (tunkematta kaulaliinaa/kravattia/hupparin naruja apulaitehihnaan)

-Ja pelkän alapallon vaihdossa kannattaa yrittää ottaa mahdollisimman tarkka kohta vanhasta, tai ohjauskulmat menee pieleen. Ne pultit on todennäköisesti kaikissa tarvikepalloissa vähän väljät niihin reikiin.

galdur kirjoitti:Ja kyllä, vaikka kone kävikin nätisti tyhjäkäyntiä, oli pakokaasuissa erikoinen ödööri. Ei sillä, että tapanani olisi niitä noin enemmän haistella.

Ei sentään makeahko?